Päivän toisessa maistelussa Espoon Olarin S-marketista ostettu, blogin ensimmäinen uusiseelantilainen olut
JT: Vaaleankeltainen
RK: Niin. Selkeästi kirkkaampi kuin edellinen
JT: Maanläheinen tuoksu
RK: Rypälemäinen
JT: Jokin limaisuus tai liejuisuus siinä tuoksuu, tulee savinen maa mieleen.
JT: Maustakin tulee mieleen savimaa ja siinä kasvavat marjapuskat.
RK: Ehkä hitunen karviaista, marjaisa ja makea. Makeus ei tule päälleliimattuna. Ensimaku makea, jälkimaku kuiva
JT: Näin maku tosiaan kehittyy. Ehkä tuollainen vatukkamainen
RK: Joo, jopa vadelmainen. Tykkään perusmausta, jälkikuivuus on vähän liian vallitseva.
JT: Olisi ehkä parempi, jos marjaisa maku jatkuisi loppuun asti.
RK: Jää suuta kuivaamaan ja sitten täytyy ottaa jo toinen kulaus.
JT: Alko myy tästä vähän vahvempaa versiota.
RK: Täytyy maistaa sitäkin, tämä voisi olla vähän ryhdikkäämpi.
JT: Ei harmita, että tuli ostettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti