Schmucker Rosé Bock (Saksa, 8,0 %)

Tällä kertaa saksalaista rosé bockia allekirjoittaneen kanssa arvostelemassa  laajasti arvostettu olutmies Pekka Komu:

PK: Punertava sävy, mielyttävä hieman hiivainen tuoksu. Tasapainoinen maku, jossa jälkimaussa tujakasti humalaa.

JT: Voin olla ihan samaa mieltä havainnoista. Maku on alkuun hyvin pistävä ja sitten kenties puraiseva. Voimakas, vähän erikoisempi humalointi jää tuntumaan jälkimaussa. Vahvasta humaloinnista huolimatta alkoholin maku tuntuu ohuesti läpi.

Jola Kaldi (Islanti, 5,4 %)

Islantilainen jouluolut löytyi vielä jääkaapista. Maistetaanpas oluen ystävä Jarno Miettisen kanssa.

JM: Varsin tommonen kuparinvärinen, aika vähän kuplia
JT: Kaunis on väri
JM: On on

JM: Makeahko tuoksu
JT: Onko vähän metallinen?
JM: Onko? Eh heh heh heh. Ei oo.
JT: Aha.
JT: Tuoksu on selvä, mutta mikä sille on oikea sana?
JM: Ehkä.

JM: Ei paskempi. On maku kovin originelli, ei kovin makea, muttei kovin karvaskaan. Jos minä kirjoittaisin tästä oluesta, tai mistä tahansa muustakin, arvostelun, siitä ei saisi mitään selvää.
JM: On tässä maussa tiettyä lempeyttä. Kirjoitapas tosta pitsistä, että se on ihan tuntuva.
JT: Pehmeä, vähän mausteinen maku.
JM: Maut on helppo eritellä, mutta niitä on vaikea kuvailla. Vähän alen tapainen, mutta ei maistu kovin alemaiselle. Tai maistuu, mutta silleen aika maltillisesti.

JT: Kokonaisuutena miellyttävä ja tasapainoinen, helposti juotava.
JM: Muistuttaa vähän Nokian panimon Keisari-müncheneriä, oikein hyvä.

Winter Tree (Japani, 5 %)

Japanilaisten oluiden juominen on jännää - koskaan ei tiedä, mitä saa. Tällä kertaa odotukset ovat korkealla, sillä käsillä on maailman korkeimmasta tornista, Tokyo Sky Treesta haettu vuodenaikaolut. Virgo Beer Corp.illa on neljä vuodenaikaolutta, joista tämä talviversio on nimetty myyntipaikkansa mukaan Winter Treeksi.

Väri on ainakin tuhdin musta, kuten talvioluessa kuuluukin. Valo ei öljymaisen mustan läpi paista.

Tuoksu on hyvin antelias. Talviset, mausteiset aromit

Maku ei ole yhtä tymäkkä, kuin tuoksu lupasi, vaan yllättävän pehmeä. Aivan suutuntumassa ensimmäisenä kielelle nousee imelyys, mutta se soljuu sekunnissa pois erikoisen öljyisen maun tieltä. Ei missään tapauksessa tyypillinen eurooppalainen olut. En tiedä, kuinka moni sokkotestissä edes tunnistaisi tätä olueksi. Vähän ehkä turhan vetinen ja joitain oluelle kuuluvia ominaisuuksia, kuten maltaisuus puuttuu. Mutta ehkäpä japanilaiset tästä kehittyvät