lauantai 30. kesäkuuta 2018

Chimay Grand Reserve 2017 (Belgia, 9 %)

No niin, Pekka oli hienosti ostanut Brysselin lentokentältä harvinaisempaa Chimayta. Saavuimme Lahteen maistelemaan sitä Anteron kanssa. Kommentoimassa myös Kirsi Mäki-Kuutti

JT: Luuumuisen tumma
KM-K: Kuivatun luumun vivahde
PK: Samea
AL: Jos tämä olisi kirsikkacokista, menisi läpi
PK: Kotikaljamainen ulkonäkö

JT: Varsin antelias rusinainen ja luumuinen tuoksu
PK: Kuvittelenko minä, vai onko tässä miedompi tuoksu kuin Chimayn tuotteissa yleensä?
AL:  Ei tuoksu ainakaan yliampuva ole, mikä on hyvä asia.
PK: Sanoisin vielä, että maltainen, pähkinäinen tuoksu
AL: Happamuutta, kirsikkaisuutta
KM-K: Kirsikkaisuutta
JT: Leveä, hieman pistävä tuoksu

KM-K: Aika hyvää
PK: Onpas hyvää. Maistuu kirsikka, vahvemmin kuin tuoksussa
KM-K: Tosi täyteläinen
AL: Maku katoaa yllättävän nopeasti, odotin pidempää kiisselimäisyyttä.
KM-K: Helposti lähestyttävä. Makea, mutta jälkimaku mineraalinen
PK: Mineraalinen ja tasapainoinen
JT: Tässä on kehittynyttä rusinaisuutta, mutta se ei käänny äitelyydeksi. Tyylikäs, tasapainoinen. Kirsikkaisuus ei ole maussa niin vahva, kuin tuoksussa.
PK: Minusta kirsikkaisuus on vahvempi maussa kuin tuoksissa.
AL: On se maussakin.
JT: Pähkinää, rusinaa, luumua, mantelia. Pehmeä

Oluen juotuamme maisteluraatimme havaitsi pullon tekstin, jossa kehotettiin juomaan olut vasta vuonna 2020.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti