Jalkipalloa katsomaan ja saksalaisolutta maistelemaan tuli kuuluisa kirjailija, Janne Romppainen.
JT: Vaaleankeltainen, puoli samea
JR: Olisiko jopa kullan värinen, vähän samanlainen. Kultaan vivahtava vaaleankeltainen
JR: Mieto tuoksu
JT: Raikas
JR: Raikas ja ei kovin persoonallinen
JT: Mutta jonkinlainen juurevuus tai maanläheisyys. Vähän niinkuin vihannekset!
JR: Ehkä pakastevihannes
JR: Raikkaan pehmeä maku
JT: Näin voi sanoa. Pysyy samanlaisena alusta loppuun. Holistinen, raikas ja miellyttävä. Tällaista, niinkuin saksalaiset oluet yleensä; korkeatasoista, muttei kovin persoonallista
JR: Maku tuntuu olevan vahvimmillaan 1,5 - 2 sekuntia hörpyn jälkeen. Kuin paraabeli, joka ei ole kärjeltään terävä, mutta josta löytyy selvä huippukohta
JT: Kyllä. Ja tässä huippukohdassa raikkaus tuntuu mineraalisena, vähän kuin kivennäisvesi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti