Meillä on yhteisiä muistoja Jyväskylästä, mikä oikeuttaa arvioimaan jyväskyläläisen oluen.
JT: Kotikaljamaisen näköistä
AH: Joo-o, joo-o. Ei ole ihan mustanruskea, jotain pikkuisen vähemmän
JT: Oho, no niin! Varsin roteva tuoksu
AH: Onkos ovi auki? Minä laitan sen kiinni. Alkoholi tuoksuu. Ei ainakaan humala tunnu tuoksussa.
JT: On tosiaan alkoholisen leveä tuoksu.
AH: Nyt on ovi kiinni. Onpas aika siirappinen, takertuu joka paikkaan suussa.
JT: Tärpättinen tai liimainen olemus. Tujakka alkoholisuus peittää aromeja alleen. Vähän polttava jopa.
AH: Tulee mieleen limainen.
JT: Just niin! Tässä on kuin latenttina hyviä aromeja, mutta ne jäävät tärpättimäisen poltteen alle. Ehkä olutta pitäisi availla vähän enemmän.
AH: Omaan makuun ei oikein, olen enemmän brittiläisten pintahiivaoluiden juoja. Voisiko toimia päivällisen jälkiruokana sokerisen sacher-kakun kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti