Nimensä mukaisesti öljyisen mustaa. Tarvittaisiin useamman luxin lamppu kuljettamaan valo tuopista läpi, kuin minun kämpiltäni löytyy.
Tuoksu raskas, öljyinen ja melko leveä. Vahva paahteisuus, jonka alla hieman suklaisuutta ja pähkinäisyyttä.
Maku on roteva ja hellän pehmeästi puraiseva. Tämän oluen maku on selvästi kehittynyt silkkisempään suuntaan edellisen kymmenen vuoden aikaan ja metallisuus on vähentynyt. Maussa öljyisyys korostuu, sitä tukee lehtipuun aromi ja paahdettujen taatelien maku. Jälkimakua kohti taipuu hieman makeaksi.
Sopii juotavaksi vaikka Ian Rankinin dekkareita lueskellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti