Runsaan hedelmäinen, sopivasti kuivakka tuoksu
Aijai, oikein tyylikäs makuelämys. Alkaa raikkaana, sitten kehittyy kypsemmän hedelmäiseksi ja lopuksi tarjoaa salmiakkisempia tai liituisempia tunnelmia. Tähän voisi ihastua.
RK: Hailakan värinen. Ei ole syvän meren sävyillä pilattu.
JT: Ronski tuoksu
RK: Saatko ronskin tuosta?
JT: On se minusta.
RK: Oo, totta, jos tuolta syvemmältä kuopaisee. Alkuun ei tuntunut miltään. Kuin viinaa
JT: On piilotettu, latentti tuoksu. Polttelee melkein.
RK: Oh-hoh
JT: Oh-hoh
RK: Onpas tuhti ja rouhea maku. Tässä taitaa olla vähän voltteja.
JT: Hyvin sanottu. Ja lämmittävä maku
RK: Sopii syksyyn, jouluun. Lämmittää, tuntuu mukavalta. Mausteinen
JT: Muskottipähkinää?
RK: Kyllä. Tässäkin on aavistus redalemaisuutta.
JT: Vähän vaalea, vähän punertava, vähän samea
RK: Tämähän on ihan hyvän sävyinen.
JT: Neutraalihko tuoksu
RK: Niin, aika mieto, mutta pieni aitan tuoksu. Ei homeessa, lämminhenkinen tuoksu
RK: Hyvää ja huonoa. Alku sopi aitan tuoksuun, sopivan tuhti ja runsas. Loppuosa yllättävän vetinen. Vedettiin matto alta.
JT: Jokin metallinen maku tässä kävisi.
RK: Se on myös, kyllä. Yllättävän metallinen. Usein tällainen makumaailma heikompana tulee alkoholittomassa oluessa. Enemmän kuitenkin rakennetta ja runkoa
JT: Jotain katkeruutta on kanssa ihan sopivasti. Red alen piirteitä
RK: Se on ihan jees.
Hyvin sameaa. Tumman oranssi väri antaa vähän ruskean suuntaan.
Puolileveä tuoksu, latentin aromikas
Syvä maku, melkein heti suutuntuman jälkeen kääntyy lakritsiseksi. Kompleksinen, mutta melko holistinen. Jälkimaku pitkä ja salmiakkijauheisen pippurinen. Leveä, persoonallinen, epätavanomainen
Kirjataan myös, että avasin pullon kaljamaisteri Lauri Holapan antamalla pullonavaajalla Trelleborgista.
