Ostin tämän oluen kolme viikkoa sitten.
"Minä en ole mikään hätäinen mies", vastasin ja hän kertoi ystävällisesti lisätietoa ostoksestani. Mutta maistellaanhan nyt, ettei ihan unohdu.
Tumman punaruskeaa
Varsin ronski, leveä ja öljyinen tuoksu, josta tulee mieleen dobbelbockit tai Harviestounin Old Engine Oil.
Makukin on vahvan leveä ja antava. Maanläheisiä aromeja, siroa metallisuutta, pientä mineraalisuutta. Turvesavuisuudesta huolimatta raikas. Loppumaussa käy hiven toffeemaisuutta. Varsin omintakeinen islantilainen olut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti